Vauhtia digitaaliseen markkinointiin

Olen keväällä -13 aloittanut liiketalouden opiskelija, ammattivalokuvaaja ja nykyään Sunhousen markkinointivastaava. Ensimmäisen vuoden opiskelin ”normaalissa” tahdissa. Tämän jälkeen työelämä imaisi mukaansa ja pidin puoli vuotta taukoa. Syksyllä –14 jatkoin opintoja työn ohessa iltakursseilla ja intensiiviopinnoilla. Valmistuminen häämöttää lähikuukausina, kunhan viimeiset kurssit saadaan hoidettua.

Opinnäytetyöni aloitin helmikuussa 2015. Heittelin minua kiinnostavia teemoja ohjaajalleni Satu Harkille ja tehokkaalla brainstormauksella aiheekseni muotoutui tuoreen työnantajani Sunhousen (http://sunhouse.fi) palveluprosessin kuvaus. Olin aloittamassa muutaman viikon kuluttua uudella työnantajalla markkinoinnissa ja palvelumuotoilu oli jo pitkään ollut minua suuresti kiehtonut aihe. Halusin opinnäytetyöllä päästä sen teorioihin syvemmälle.

Aloitin prosessin johdannon kirjoittamisella. Tämä nurinkurinen lähestymistapa (yleensähän johdanto suositellaan kirjoitettavaksi ihan lopuksi) oli Sadulta nerokas keino saada opiskelijan prosessi aloitettua vauhdilla. Ensimmäisen kahden tunnin jälkeen minulla oli pari sivua valmista tekstiä ja oppari tuntui saaneen lentävän lähdön, eikä ollut pelkoa enää valkoisen paperin kammosta. Eihän se niin vaikeaa ja isotöistä olekaan! Johdantoni tuli tietenkin muokattua vielä moneen kertaan.

Johdannon jälkeen jatkoin teorialla. Kannoin koulun kirjastosta kilokaupalla mielenkiintoisia kirjoja kotiin, selailin nettiä ja kirjoitin opinnäytetyötäni. Minulla oli onneksi työpaikan vaihdon välissä pari viikkoa tyhjää, minkä aikana pystyin kirjoittamaan suurimman osan teoriaosuuttani. Teoria täydentyi kevään aikana vielä kahden palvelu-aiheisen kurssin ansiosta. Ne tukivat sattumalta täydellisesti oppariani! Pystyin jopa liittämään kurssitöitä melkein sellaisenaan oppariini.

Palveluprosessikuvauksen valmistuttua työ tuntui vajaalta, vaikak palvelukuvaus oli ihan toimiva. Keskustelin aiheesta uuden esimieheni kanssa ja hän sanoi, että markkinointiviestintäsuunnitelma olisi tosi hyödyllinen, jotta se toisi yhä enemmän asiakkaita palveluprosessiin. Brändi oli rakennettu jo moderniksi ja upeksi, mutta etenkin digitaalinen markkinointi oli yrityksellä hieman vähällä toiminnalla, joten sinne tarvittiin piristysruisketta. Markkinointiviestintäsuunnitelma sisälsi sosiaalisen median markkinointisuunnitelmaa, muuta digitaalista markkinointia ja perinteisempää mainontaa. Kokonaisuus luotiin vastaamaan oikeaa asiakassegmenttiä ja tehtyä positiointia. Arvolupaus luotiin ja se otettiin markkinoinnin ydinsanomaksi. Markkinointiviestintää ruvettiin ottamaan käyttöön jo kevään aikana sitä mukaa kuin suunnitelmat valmistuivat. Näin pystyttiin seuraamaan sen onnistumista. Tärkein mittari Sunhouselle oli sivuston kävijämäärä. Sen onnistuin tuplaamaan opinnäytetyön tekoaikana (6kk) 10 000 kävijään kuukaudessa. Myyntimäärään tämä tulee vaikuttamaan vielä pitkään, sillä myytävät tuotteemme vaativat pitkän myyntiajan, mutta jo nyt myynti on piristynyt +25% edellisvuoteen verrattuna. Hyvä tulos sekin opinnäytetyölle. Ihan kaikkea ei tietenkään voi laittaa yhden opinnäytetyön ansioksi, mutta varmasti tehostunut markkinointi on aiheuttanut vähintään lisähyötyä myyntiin.

Työni eteni muiden kiireiden ohella aaltoliikkeinä kohti rantaa vakaasti ja varmasti. Kokonaisuus valmistui syyskuun lopussa 2015. Prosessi oli todella hieno ja pääsin tutkimaan minua oikeasti kiinnostavia aiheita. Koin myös oppineeni paljon niin teoriasta kuin tieteellisen tutkimuksen tekemisestäkin. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Iso kiitos ohjaajalleni Sadulle loistavasta tuesta!

Teksti: Erkka Malkavaara, kuvat Sunhouse

Valmista tuli

Aloitin opiskelut Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa Syksyllä 2013. Kahden vuoden uurastus opintojen parissa on sinetöity opinnäytetyöllä, seminaarilla ja tällä viikolla annetulla kypsyysnäytteellä.  Opinnäytetyön suunnittelun aloitin jo Keväällä 2014 ja tavoitteena oli rutistaa työ kasaan ja arvioitavaksi alkukeväästä 2014. Toisin kävi! Empiirisen osuuden kirjoittamiseen vaikutti Tekesin ja Digilen Need For Speed – ohjelman työnantajani Invencon osuuden edistyminen ja valmistuminen. Tästä johtuen myös opinnäytetyön valmistuminen venyi syksyyn.  Näin jälkiviisaana opinnäytetyön suunnittelun ja varsinaisen kirjoittamisen olisi voinut aloittaa myöhemmin. Nyt prosessin läpivienti tuntui ikuisuusprojektilta, mutta tulihan se valmiiksi.

Opinnäytetyön kirjoittaminen oli aikaa vievää ja työlästä, mutta kehittävää ja palkitsevaa.  Opinnäytetyö mahdollisti uusiin asioihin perehtymisen ja tietämyksen täydentämisen ennestään tutuilta liiketoiminnan hallinnan alueilta. Vaikka teen työtä päivittäin tiedon ja tiedon jalostamisen kanssa, syventyi tietämykseni big datasta, verkkoanalytiikasta ja tiedolla johtamisesta. Erittäin mielenkiintoiseksi koin analytiikkatyökalun pilottiversion työstämisen. Sen avulla teoria muuttui käytännöksi. Konkreettisesti näin miten mittarit suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan tarpeet huomioiden.





















Opinnäytetyöni,  Big datasta ja analytiikasta apua tiedolla johtamiseen, on luettavissa oheisesta linkistä. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata kuinka sosiaalisen median kanavista kerättyä tietoa ja yrityksen rakenteellista tietoa yhdistämällä saadaan liiketoiminnalle merkityksellistä, jalostettua tietoa päätöksen teon tueksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana on työnantajani Invenco Oy. Invencon kannalta opinnäytetyön tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin perustietämyksen kerryttäminen verkkoanalytiikan alueelta. Lisäksi tavoitteena oli kuvata opinnäytetyön ohessa syntynyt analytiikkatyökalu, sen ominaisuudet ja toiminnallisuus.

Opinnäytetyön tietoperusta jakaantuu kahteen erilliseen osa-alueeseen. Tiedon näkökulmat käsittelee tiedon tasoja, tiedon lajeja sekä kuvaa big datan käsitteenä. Tiedosta päätöksiin kuvaa kuinka verkkoanalytiikan viitekehystä voidaan hyödyntää tiedon jalostamisessa päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi.  Tiedon näkökulmien tärkeimmät käsitteet ovat data, informaatio, tieto ja viisaus, jotka yleisesti kuvataan pyramidina. Rakenteettomasta tiedosta esimerkkinä on big data. Big data kuvataan käsitteenä, mutta myös sen oleelliset ominaisuudet: volyymi, vaihtelevuus ja vauhti perustellaan opinnäytetyössä. Lisäksi big dataa tuottavat lähteet ja big datan hyödyntämisen mahdollisuudet kuvataan erilaisten liiketoimintaesimerkkien avulla.

Tiedosta päätöksiin -luku kuvaa verkkoanalytiikkaa ja digitaalista analytiikka käsitteenä. Painopiste on verkkoanalytiikkaviitekehyksen selventämisessä. Peräkkäin suoritettavat tehtäväkokonaisuudet ovat oleellista verkkoanalytiikan kehitysprosessisa. Tehtäviä toistetaan parannuksien saavuttamiseksi. Kehitysprosessi alkaa asiakastarpeiden kartoittamisella ja tavoitteiden asettamisella. Näiden pohjalta suunnitellaan mittarit, joiden avulla liiketoiminta mittaa esimerkiksi toimintaa omilla sivustoillaan tai seuraa reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja yrityksestä tai esimerkiksi sen tuotteista. Mittareita varten kerätään dataa ja lopulta analysoimalla muodostettua mittaritietoa liiketoiminta tekee päätökset parannusta vaativien asioiden osalta.  Mittareita voidaan suunnitella esimerkiksi kävijäseurantaan perustuen. Kävijäseurannan perusmittarit kuten kävijämäärät, sivuilla käynnit, vierailluimmat sivut tai eniten käytetyt hakusanat ovat merkityksellistä tietoa. Yritykset tarvitsevat yhä enemmän päätöksenteon tueksi perusmittareiden lisäksi koostettuja mittareita.

Opinnäytetyön empiirisessä osassa osoitetaan case-esimerkin avulla kuinka big dataa ja analytiikkaa voidaan hyödyntää liiketoiminnan päätöksenteon tukena. Case-esimerkissä kuvataan analytiikkatyökalun kehitystyötä ja työkalun toiminnallisuutta käyttäjän näkökulmasta  Lopputuloksen eli analytiikkatyökalun suunnittelun ja toteutuksen punaisena lankana toimi  verkkoanalytiikan viitekehys. Sen avulla pilotointiprojekti eteni loogisesti ja helpotti aivoriihityyppisen pilotointiprojektin pysymisen kasassa.

Teksti ja kuva: Niina Lehmus 

Hirviöksikin sitä kutsutaan

Kun Eeva-Leena aloitti opiskelut HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa, opinnäytetyöstä puhut-
tiin hieman. ”Jotenkin siitä muodostui sellainen iso hirviö, joka tehtäisiin sitten joskus”, kertoo Eeva-Leena. Kun aika opinnäytetyön aloittamiseen oli kypsä, saapui aihe kuin hopeavadilla eteen.

Aiheena oli ostoprosessi, joka toteutuu julkisen sektorin terveydenhuollossa. Toimeksiantaja oli Phi-
lips Healthcare. Eeva-Leena sai aiheen opiskelukaveriltaan, joka työskentelee Philipsillä. Koska aihe oli vaativa ja koko opinnäytetyö tehtiin englanniksi, tytöt tekivät opinnäytetyön yhdessä parityönä, mikä osoittautuikin mainioksi päätökseksi.

Työt jaettiin käytännössä puoliksi: Eeva-Leena teki haastattelut ja Lotta kirjoitti tutkimusta. Haastattelut tehtiin puhelimitse ja koko maan kattavasti.  Eeva-Leena haastatteli edustajia 20 sairaalasta ja 13 pienemmästä sairaanhoitoyksiköstä.

Yhteistyön merkitys alkoi korostua entistä enemmän. Eeva-Leenan ja Lotan hyvä yhteistyö mahdollisti ajatusten vaihtamisen ja tekstin muotoilun oikeanlaiseksi. Opinnäytetyöohjaaja oli myös suureksi avuksi ja häneltä sai aina apua, neuvoja ja kehitysehdotuksia.

Koko opinnäytetyöprosessin ajan kaksikko tsemppasi toinen toisiaan. Työ ei ollut aina helppoa, ja aineiston keruu vei paljon aikaa. Koulun kirjastossa tulikin vietettyä hurja määrä aikaa.

Kaiken kaikkiaan opinnäyteyön kirjoittaminen opetti analyyttistä kirjoittamista, asioiden pohtimista ja lähteiden vertailua. Tietenkin englannin kielen käyttäminen tuki myös kielellistä oppimista. Projektissa Eeva-Leena oppi myös sen, miten rönsyilevää kirjoittamistapaa hiotaan, jotta tieto saadaan mahdollisimman konkreettisesti esille.

Opinnäytetyön saattaminen valmiiksi antoi Eeva-Leenalle hyvin paljon varmuutta omassa ammatissaan. Hyvin ja ajallaan tehty opinnäyteyö mahdollisti myös valmistumisen aikataulussa. Se oli tärkeää, sillä työelämään nopeasti kiinni pääseminen oli yksi Eeva-Leenan tärkeimpiä tavoitteita opiskelun aikana.

Teksti ja kuva: Niko Sandbacka

Käytännönläheinen opinnäytetyö

Tein opinnäytetyöni käytännönläheisenä projektina, jonka eri vaiheista raportoin työhöni. Työn tavoitteena oli toimia projektiassistenttina ja raportoida projektiin liittyvistä työtehtävistä, haasteista ja havainnoista. Projekti oli viiden kuukauden mittainen ja se järjestettiin Haaga-Helian tiloissa, Pasilassa. Asiakas oli vuokrannut käyttöönsä koulusta opetustilat, järjestämäänsä kurssia varten. Kurssin järjesti yhdistys, joka on keskittynyt kriisiyritysten muutostoimintaan.

Tehtävänäni oli omalla osaamisellani ja työpanoksellani toimia kurssin vetäjän tukena. Käyttööni sain Haaga-Helian tarjoamat monipuoliset työkalut, kuten puhelimen ja avaimet. Projektiassistentin roolissa havaitsin hyvin nopeasti tarvitsevani heittäytymiskykyä sekä tilannetajua. Näiden lisäksi käyttöä oli myös muun muassa ennakointikyvylle ja hyville viestintätaidoille. Nämä ovatkin mielestäni tärkeimpiä assistentin ominaisuuksia. Projektin edetessä sain paljon erilaisia työtehtäviä. Osa niistä oli tavanomaisia rutiinitehtäviä, kuten läsnäololistojen laatimista. Osa taas oli pidempikestoisia, tarkkuutta vaativia tehtäviä. Projektin aikana pääsin syventämään osaamistani ja soveltamaan jo aikaisemmin opittua. Työ projektiassistenttina oli erittäin antoisaa ja opettavaista.

Koska koulutusta järjestettiin kahtena päivänä kerran kuussa viiden kuukauden ajan, oli minulla paljon aikaa tehdä itse opinnäytetyötä. Alkuun minun oli vaikea hahmottaa mitä ja mistä oikein kirjoitan. Olin hyvin epävarma työn sisällöstä ja siitä, että teenhän varmasti oikein. Lopulta kuitenkin rohkaistuin ja löysin lähestymistavan työlle. Tämän jälkeen palaset ikään kuin loksahtivat paikalleen ja huomasin nauttivani työn kirjoittamisesta. Pidin jatkuvasti kirjaa omista havainnoistani ja työtehtävistäni projektin aikana, jotka sitten raportoin opinnäytetyöhöni. Työn tietoperustassa kerroin assistentin osaamisesta ja määrittelystä yleisesti, sen lisäksi kerroin työssäni hieman projektityöskentelystä. Lopuksi laadin loppuraportin, joka sisälsi omia havaintojani ja pohdintoja projektin eri vaiheista.

Työ projektiassistenttina oli erittäin antoisaa ja suosittelen lähtemään rohkeasti mukaan tämän kaltaisiin projekteihin. Suosittelen myös lämpimästi toteuttamaan opinnäytetyön käytännönprojektina, jolloin oppiminen ja uusien kokemusten saaminen on taattua. Lisäksi voit lisätä työn projektiassistenttina ansioluetteloosi, joka varmasti näyttää hyvältä työnantajan silmissä.

Teksti: Teija Jurvanen

Rento asenne vie eteenpäin

Lindan viimeinen vuosi restonomilinjalla alkoi yllättäen, ja oli aika ryhtyä tekemään opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tarkka aihe varmentui, kun Linda oli ensimmäisessä tapaamisessa tutoropettajansa luona. Linda työskenteli tuolloin japanilaisessa ravintolassa. Siellä pomo ehdotti japanilaisten ravintoloiden historian tutkimista Helsingissä. Keskusteluissa ohjaajan kanssa aiheeksi tarkentui japanilaisten ravintoloiden asiakaskuntien tutkimus.

 Näin Lindalla oli aihe. ”Ensin piti laatia suunnitelma, koota aineistoja, toteuttaa tutkimus, analysoida aineisto ja sitten tehdä yhteenvedot.” Kuulostaako helpolta? Sitä se myös loppujen lopuksi oli. Linda ei missään vaiheessa ottanut liikaa paineita. Opinnäytetyö oli vain luonnollinen päätös restonomitutkinnolle.

Haasteita projektiin toi erityisesti tutkimusaineiston kerääminen alan ravintoloilta.  Lindasta alkoi tuntua, että yhteydenottopyynnöt menivät yhdellä klikkauksella suoraan roskakoriin. Näin jälkikäteen hän toteaa: ”Puhelin on oikeastaan paras yhteydenottoväline. Olisin näin jälkikäteen ajatellen voinut ottaa selvää, miten muut samankaltaisen tutkimuksen tehneet ovat toteuttaneet työnsä ja kysellä vinkkejä.  Näin olisin voinut ennakoida ongelmia ja haasteita ja valmistautua niihin.”

 Linda kävi töissä opinnäytetyötä tehdessään, ja hän toteaa sen olleen hyvää vaihtelua kirjoittamiselle.  ”Jokaisen pitää miettiä, miten pitää motivaationsa korkealla.”  Lindalle se oli työ ja ihmiset ympärillä. Myös ohjaajasta kannattaa ottaa kaikki irti. ”Ole avoin omalle ohjaajalle, jotta hän voi yrittää parhaansa mukaan auttaa ongelmatilanteissa.”

Teksti: Katja Tanskanen

Tutkimus omasta aiheesta

En löytänyt opinnäytetyölleni toimeksiantajaa, joten mietittyäni mahdollisia vaihtoehtoja, päädyin lopulta tekemään tutkimusta itseäni kiinnostavasta aiheesta. Aiheeksi valikoitui sosiaalinen media ja varsinaiseksi aiheeksi tarkentui sosiaalisen median hyödyntäminen suomalaisissa pk-yrityksissä.

Olin pannut merkille, että monet suomalaiset suuryritykset olivat aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa, mutta pienten yritysten kohdalla tilanne ei ollut selkeä. Työni tavoitteeksi asetin selvittää, missä määrin sosiaalista mediaa tutkimushetkellä hyödynnettiin pk-yritysten liiketoiminnassa ja myös minkälaisia asenteita yrittäjillä oli sosiaalista mediaa kohtaan. Tiedon keräämistavaksi valitsin kvantitatiivisen kyselytutkimuksen.

Tutkimuksessani kävi ilmi, että sosiaalista mediaa käytettiin suomalaisissa pk-yrityksissä melko paljon, joskaan ei vielä erityisen suunnitelmallisesti. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä hieman alle puolet kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa. Sen lisäksi käytön aloittaminen oli suunnitteilla muutamissa yrityksissä. Sosiaalista mediaa käytettiin selvästi enemmän kuluttajamarkkinoille suuntautuneissa yrityksissä kuin niissä yrityksissä, joiden asiakkaan olivat pääosin muita yrityksiä.

Kyselyyn osallistuneiden yritysten suhtautuminen sosiaalista mediaa kohtaan oli melko positiivista, vaikka eriäviäkin mielipiteitä nousi esiin. Ne yritykset, joissa sosiaalista mediaa käytettiin, kokivat käytöstä olevan jonkin verran hyötyä. Sosiaalista mediaa pidettiin hyvänä keinona lisätä oman yrityksen näkyvyyttä. Moni koki, että sosiaalisen median avulla oli helppo pitää yhteyttä asiakkaisiin. Haasteina nähtiin sosiaalisen median käytön vaatima aika ja resurssit sekä joidenkin vastaajien kohdalla myös oman osaamisen puute. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median tarpeellisuus riippui yrityksen toimialasta.

Työn tulos vastasi melko hyvin tavoitteitani, Sain tutkimuksen kautta vastaukset niihin kysymyksiin, joita olin lähtenyt selvittämään.  Opinnäytetyön etenemisen kannalta tärkeäksi osoittautui työlle  asetetut selkeät tavoitteet ja aikataulu. Aikataulun kohdalla tärkeintä oli työn eri kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden järjestykseen asettaminen. Oleellisempaa oli itse työjärjestys ja työn eri vaiheiden sisällön tiedostaminen kuin niihin käytetty aika.

Oma työni valmistui lopulta hieman yli kuukauden projektisuunnitelmassani hahmottelemaa tavoiteaikataulua jäljessä. Kokonaisuudesta tuli nyt todennäköisesti paljon parempi ja valmiimpi kuin, jos olisin väkisin yrittänyt pysyä aikataulussa.


Teksti: Annemari Hallanoro

Reissusta porkkana valmistumiselle

Kati on 24-vuotias mainonnan ja yritysviestinnän tradenomi, joka työskentelee myynti- ja markkinointikoordinaattorina taloushallinnon yrityksessä. Katin työn aiheeksi valikoitui myynnin ja viestinnän välisen yhteistyön kehittäminen Suomessa toimivissa yrityksissä. Työn aihe löytyi HAAGA-HELIAn teemaryhmästä.

Kati kertoo saaneensa työlleen aiheen melko lailla vahingossa: ”Oikeastaan olin kiinnostunut yhdestä toisesta aiheesta ensin, mutta sitten tämä vahingossa tulikin itselleni. Aluksi aihe ei vaikuttanut kiinnostavalta, mutta kun siihen pääsi sisälle, kiinnostus heräsi.”

Haastavin osuus opinnäytetyössä oli Katin mielestä aineistoanalyysi, sillä kvantitatiivisen tutkimuksen ohjelmat olivat hänelle haastava juttu. Hän ei ikinä olisi voinut edes kuvitella, että voisi tehdä opinnäytetyönsä määrällisenä. Erityismaininnan Kati antaa koulun järjestämälle kvanttipajalle, josta hän sai valtavasti apua. Myös ohjaajien sekä opiskelutovereiden tarjoama tuki oli arvokasta.

Kati kertoo edessä häämöttäneen Aasian-matkan vauhdittaneen opinnäytetyöprosessia sekä tuoneen työskentelyyn lisämotivaatiota. Työ oli saatava valmiiksi ennen lähtöä. ”Jos jotakin pientä porkkanaa itselleen keksii, se varmasti helpottaa opinnäytetyön tekemisessä.” Myös toimeksiantajan lupaama pieni korvaus työn määräajassa suorittamisesta motivoi. ”Tuntui, että siitä oli sitten hyötyä itsellekin”, Kati sanoo.

Opinnäytetyölle on hyvä asettaa selkeät tavoitteet sekä tehdä työlle tutkimussuunnitelma. ”Vaikka se tuntuukin aluksi hölmöltä, mutta kun sitä suunnitelmaa vähän seuraa, niin kyllä se auttaa aikataulussa pysymisessä”, Kati vakuuttelee.

Teksti ja kuva: Yrjölä