Oikean aihevalinnan kautta menestykseen!

Anne työskentelee Nyt-liitteen tuotekehityspäällikkönä Helsingin Sanomilla ja on erityisen tyytyväinen opinnäytetyönsä aihevalintaan. Annen suuntautumisena oli mainonta ja yritysviestintä.

Anne oli mukana yrittäjänä Kavereita.net -verkkosivuston ylläpitäjänä ja oli jo lukioaikana mukana suunnittelemassa ja kehittämässä sivustoa. Heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Anne alkoi miettiä opinnäytetyötä. Mielessä oli jo kuva itseä kiinnostavasta aiheesta: verkkosivuston ulkoasun suunnittelu Kavereita.net -sivustolle. Oma yritys voisi siis toimia toimeksiantajana.

Oikean aihevalinnan kautta menestykseen

Prosessin aikana Anne kohtasi haasteita lähteiden etsimisessä. Annen aloittaessa opinnäytetyötään vuonna 2007 oli tehty todella vähän sosiaalisten verkkopalveluiden suunnittelusta mitään kirjallisia lähteitä. Anne piti kuitenkin pintansa ja vahva kiinnostus aiheeseen vei mukanaan. Aiheeseen kannatti panostaa, koska hän tiesi, että sen merkitys tulisi vain kasvamaan tulevaisuudessa. JES opinnäytetyöstä saisi kuin saisikin tosi hyvän!

Opinnäytetyöprosessi sujui Annelta itsenäisesti, hän tapasi ohjaajia vain muutaman kerran. Tieto siitä, mihin mennessä pitää olla valmista, auttoi aikatauluttamaan omaa työskentelyä. Työpaikalla palkittiin aikataulussa pysymisestä: määräaikainen työsuhde muutettaisiin kokoaikaiseksi sitten, kun opinnäytetyö valmistuisi.

Suunnittelu ja aiheen rajaaminen olivat haastavia, itse työn kirjoittami-nen meni sukkelasti kahdessa kuukaudessa. Prosessin työstäminen ei haitannut Annen muuta elämää. Anne muistuttaakin, että erityisen tärkeää opinnäytetyön tekemisessä on olla kiinnostunut ja innostunut aiheesta!

Annen vinkit

• Rupea vain kirjoittamaan, ”erittäin huono” versiokin kelpaa aluksi, sen jälkeen vasta hienosäädä, muuten jumitut.
• Älä vaadi itseltäsi liikoja.
• Pureskele aihetta ja aloita opinnäytetyö ajoissa.
• Etsi itse oma-aloitteisesti kiinnostavia aiheita yrityksistä.
• Valitse aihe, joka oikeasti kiinnostaa!

Teksti ja kuva: Maiju Kurppa

Ylen kiinnostava aihe

Tanja keksi opinnäytetyönsä aiheen opintojensa loppuvaiheessa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, kuinka sanomalehtien pääkirjoituksissa käsiteltiin Ylen toimitusjohtajan valintaa vuonna 2004. ”Tämä valinta oli kovasti pinnalla silloin, oikein herkullinen aihe. Ajattelin, että kiva oikein aitiopaikalta sitä seurata."

Lehdistö käsitteli Ylen toimitusjohtajan valintaa niin perusteellisesti, että aineistoa opinnäytetyön tekemiseen oli yli äyräiden. Oli pakko rajata. ”Aiheen rajaushan on se hankalin, kun matskua oli niin paljon. Kyllä mä mietin, et en mä kaikkea voi käsitellä. Mutta silloin kun innostuu, voi mopo vähän karata”, nauraa Tanja.

Ylen kiinnostava aihe

Tanja myöntää, ettei opinnäytetyön tekeminen työn ohessa mitään herkkua ole: ”Jäin aina töitten jälkeen tekemään sitä illalla. Oli helpompi keskittyä, kun ei ollut tv:tä eikä muita houkutuksia.” Selkeänä tavoitteena oli saada opinnäytetyö tehtyä ja koulu päätökseen. Tanja ei halunnut kuulua niihin, joiden opinnäytetyöt jäävät roikkumaan tai pahimmassa tapauksessa jäävät kokonaan tekemättä.

Valmistuminen siis motivoi, mutta toisaalta: ”En voi liiaksi korostaa kiinnostavan aiheen merkitystä.” Onhan opinnäytetyötä paljon helpompaa tehdä, kun aiheesta on innostunut eikä tarvitse väkisin yrittää!

Teksti ja kuva: Riikka Sainio

Mennääs seminaariin haisteleen, mikä tää juttu on

- Opinnäytetyö. Öhm, köh. Pitääks tässä sellanenkin vielä kyhätä, kaikkien näiden tuhansien raporttien jälkeen? Eikäää!

- Enhän mä edes tiedä, miten alottaa. Miten mä tästä selviin? Apuuuva!

Tuttuja ajatuksia, eikös? Eipäs nyt vaivuta epätoivoon. Iida tietää, mitkä rohdot tepsivät tähän tautiin. Ei se kone enää kauan köhise.

Kaveruksilla yhteinen tavoite

Alku ei sujunut Sofialtakaan kuin Strömsössä. Idea opinnäytetyölle napsahti kohdalle puolivahingossa läppää kavereiden kanssa heittäessä, mutta muuten ei ollut mitään hajua, miten tämmöset jutut tehdään. Viikko vierähti eikä raporttiin ollut ilmestynyt lausettakaan.

Ei muuta kuin nokka kohti seminaaria.

”Ne ekat seminaarit ei todellakaan oo semmosii ahistavii ja painostavii, et nyt teidän pitää tietää, millon se on valmis ja millon te valmistutte. Ne on enemmänkin sellasii, et voi mennä haisteleen, mikä tää juttu on.”

Sofia jatkaa vielä:” Seminaareissa perusasiat selkiintyy. Siellä pääsee jyvälle siitä, mitä eroa on tutkimustyyppisellä opinnäytetyöllä ja produktilla, mitä niissä vaaditaan ja millainen on niiden rakenne.”

Siitä se lähtee ja kohta on kaasupolkimessa pitelemistä. Ja hei, siellähän tapaa myös muita samassa jamassa olevia. Siis runsaasti vertaistukea luvassa.

- No mutku tää on niin rankkaa. Ei jaksais.

Sofiakin koki oman opinnäytetyönsä aika rasittavana, mutta korostaa, että opparin tekeminen on just niin työlästä, kuinka työlääksi sen itse tekee. Niin ja sitä oppariahan ei kannata aivan opintojen loppumetreille jättää. Ajoissa hommiin, hop! Seminaarissa törmäillään ☺

Teksti ja kuva: Anne-Mari Alajoki