Rento asenne vie eteenpäin

Lindan viimeinen vuosi restonomilinjalla alkoi yllättäen, ja oli aika ryhtyä tekemään opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tarkka aihe varmentui, kun Linda oli ensimmäisessä tapaamisessa tutoropettajansa luona. Linda työskenteli tuolloin japanilaisessa ravintolassa. Siellä pomo ehdotti japanilaisten ravintoloiden historian tutkimista Helsingissä. Keskusteluissa ohjaajan kanssa aiheeksi tarkentui japanilaisten ravintoloiden asiakaskuntien tutkimus.

 Näin Lindalla oli aihe. ”Ensin piti laatia suunnitelma, koota aineistoja, toteuttaa tutkimus, analysoida aineisto ja sitten tehdä yhteenvedot.” Kuulostaako helpolta? Sitä se myös loppujen lopuksi oli. Linda ei missään vaiheessa ottanut liikaa paineita. Opinnäytetyö oli vain luonnollinen päätös restonomitutkinnolle.

Haasteita projektiin toi erityisesti tutkimusaineiston kerääminen alan ravintoloilta.  Lindasta alkoi tuntua, että yhteydenottopyynnöt menivät yhdellä klikkauksella suoraan roskakoriin. Näin jälkikäteen hän toteaa: ”Puhelin on oikeastaan paras yhteydenottoväline. Olisin näin jälkikäteen ajatellen voinut ottaa selvää, miten muut samankaltaisen tutkimuksen tehneet ovat toteuttaneet työnsä ja kysellä vinkkejä.  Näin olisin voinut ennakoida ongelmia ja haasteita ja valmistautua niihin.”

 Linda kävi töissä opinnäytetyötä tehdessään, ja hän toteaa sen olleen hyvää vaihtelua kirjoittamiselle.  ”Jokaisen pitää miettiä, miten pitää motivaationsa korkealla.”  Lindalle se oli työ ja ihmiset ympärillä. Myös ohjaajasta kannattaa ottaa kaikki irti. ”Ole avoin omalle ohjaajalle, jotta hän voi yrittää parhaansa mukaan auttaa ongelmatilanteissa.”

Teksti: Katja Tanskanen

Tutkimus omasta aiheesta

En löytänyt opinnäytetyölleni toimeksiantajaa, joten mietittyäni mahdollisia vaihtoehtoja, päädyin lopulta tekemään tutkimusta itseäni kiinnostavasta aiheesta. Aiheeksi valikoitui sosiaalinen media ja varsinaiseksi aiheeksi tarkentui sosiaalisen median hyödyntäminen suomalaisissa pk-yrityksissä.

Olin pannut merkille, että monet suomalaiset suuryritykset olivat aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa, mutta pienten yritysten kohdalla tilanne ei ollut selkeä. Työni tavoitteeksi asetin selvittää, missä määrin sosiaalista mediaa tutkimushetkellä hyödynnettiin pk-yritysten liiketoiminnassa ja myös minkälaisia asenteita yrittäjillä oli sosiaalista mediaa kohtaan. Tiedon keräämistavaksi valitsin kvantitatiivisen kyselytutkimuksen.

Tutkimuksessani kävi ilmi, että sosiaalista mediaa käytettiin suomalaisissa pk-yrityksissä melko paljon, joskaan ei vielä erityisen suunnitelmallisesti. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä hieman alle puolet kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa. Sen lisäksi käytön aloittaminen oli suunnitteilla muutamissa yrityksissä. Sosiaalista mediaa käytettiin selvästi enemmän kuluttajamarkkinoille suuntautuneissa yrityksissä kuin niissä yrityksissä, joiden asiakkaan olivat pääosin muita yrityksiä.

Kyselyyn osallistuneiden yritysten suhtautuminen sosiaalista mediaa kohtaan oli melko positiivista, vaikka eriäviäkin mielipiteitä nousi esiin. Ne yritykset, joissa sosiaalista mediaa käytettiin, kokivat käytöstä olevan jonkin verran hyötyä. Sosiaalista mediaa pidettiin hyvänä keinona lisätä oman yrityksen näkyvyyttä. Moni koki, että sosiaalisen median avulla oli helppo pitää yhteyttä asiakkaisiin. Haasteina nähtiin sosiaalisen median käytön vaatima aika ja resurssit sekä joidenkin vastaajien kohdalla myös oman osaamisen puute. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median tarpeellisuus riippui yrityksen toimialasta.

Työn tulos vastasi melko hyvin tavoitteitani, Sain tutkimuksen kautta vastaukset niihin kysymyksiin, joita olin lähtenyt selvittämään.  Opinnäytetyön etenemisen kannalta tärkeäksi osoittautui työlle  asetetut selkeät tavoitteet ja aikataulu. Aikataulun kohdalla tärkeintä oli työn eri kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden järjestykseen asettaminen. Oleellisempaa oli itse työjärjestys ja työn eri vaiheiden sisällön tiedostaminen kuin niihin käytetty aika.

Oma työni valmistui lopulta hieman yli kuukauden projektisuunnitelmassani hahmottelemaa tavoiteaikataulua jäljessä. Kokonaisuudesta tuli nyt todennäköisesti paljon parempi ja valmiimpi kuin, jos olisin väkisin yrittänyt pysyä aikataulussa.


Teksti: Annemari Hallanoro

Reissusta porkkana valmistumiselle

Kati on 24-vuotias mainonnan ja yritysviestinnän tradenomi, joka työskentelee myynti- ja markkinointikoordinaattorina taloushallinnon yrityksessä. Katin työn aiheeksi valikoitui myynnin ja viestinnän välisen yhteistyön kehittäminen Suomessa toimivissa yrityksissä. Työn aihe löytyi HAAGA-HELIAn teemaryhmästä.

Kati kertoo saaneensa työlleen aiheen melko lailla vahingossa: ”Oikeastaan olin kiinnostunut yhdestä toisesta aiheesta ensin, mutta sitten tämä vahingossa tulikin itselleni. Aluksi aihe ei vaikuttanut kiinnostavalta, mutta kun siihen pääsi sisälle, kiinnostus heräsi.”

Haastavin osuus opinnäytetyössä oli Katin mielestä aineistoanalyysi, sillä kvantitatiivisen tutkimuksen ohjelmat olivat hänelle haastava juttu. Hän ei ikinä olisi voinut edes kuvitella, että voisi tehdä opinnäytetyönsä määrällisenä. Erityismaininnan Kati antaa koulun järjestämälle kvanttipajalle, josta hän sai valtavasti apua. Myös ohjaajien sekä opiskelutovereiden tarjoama tuki oli arvokasta.

Kati kertoo edessä häämöttäneen Aasian-matkan vauhdittaneen opinnäytetyöprosessia sekä tuoneen työskentelyyn lisämotivaatiota. Työ oli saatava valmiiksi ennen lähtöä. ”Jos jotakin pientä porkkanaa itselleen keksii, se varmasti helpottaa opinnäytetyön tekemisessä.” Myös toimeksiantajan lupaama pieni korvaus työn määräajassa suorittamisesta motivoi. ”Tuntui, että siitä oli sitten hyötyä itsellekin”, Kati sanoo.

Opinnäytetyölle on hyvä asettaa selkeät tavoitteet sekä tehdä työlle tutkimussuunnitelma. ”Vaikka se tuntuukin aluksi hölmöltä, mutta kun sitä suunnitelmaa vähän seuraa, niin kyllä se auttaa aikataulussa pysymisessä”, Kati vakuuttelee.

Teksti ja kuva: Yrjölä

Ajankohtainen aihe sytytti

Pia eteni opinnoissaan todella kovaa vauhtia, ja jo kolmannen vuoden lokakuuhun mennessä hän oli saanut opintonsa siihen vaiheeseen, että hänen oli mahdollista aloittaa työharjoittelu kokopäiväisenä työntekijänä. Pia oli koulussa suuntautunut viestintään, ja työharjoittelunsa hän suoritti Fortumin viestinnässä.

Fortumilla työskennellessään Pia oli todistamassa Tapaninpäivän myrskyn aiheuttamaa kriisiviestintää yrityksessä ja sen puutteita. Tästä Pia sai idean opinnäytetyöhönsä: hän kirjoittaisi kriisiviestinnän parantamisehdotuksista Fortumille. Fortum tarjosi Pialle mahdollisuuden opinnäytetyön työstämiseen työajalla.

Työn tekoa ja motivaation ylläpitoa auttoi suuresti se, että työllä oli sovittu deadline ja Pia tunsi mielenkiintoa aiheeseen. Motivaatiota lisäsi entisestään se, että Pialle maksettiin palkkaa opinnäytetyön tekemisestä. Pian opinnäytetyöprosessi kesti kokonaisuudessaan noin puoli vuotta. Itse kirjoitusprosessi kesti muutaman kuukauden.

Pia on erittäin iloinen toimeksiantajan antamasta palautteesta sekä siitä, että Fortum otti käyttöön monia Pian laatimia parannustoimenpiteitä. Pialle on tärkeää, että hänen työllään oli jotain konkreettista hyötyä!

Teksti: Sofi Setälä