Lari on 25-vuotias nuori mies, joka työskentelee osana markkinointitiimiä kansainvälisessä Hannes Snellman -asianajajatoimistossa. Palaamme kuitenkin ajassa muutaman vuoden taaksepäin, jolloin Lari oli opintojensa loppusuoralla. Liiketalouden opinnoista puuttui enää pahamaineinen opinnäytetyö. Lari asetti itselleen kunnianhimoisen tavoitteen valmistua jouluksi hinnalla millä hyvänsä.
Kesä ei tuonut pulmaan helpostusta, koska mieluisaa aihetta ei löytynyt. Ilmojen viilentyessä onni kuitenkin potkaisi Laria, kun hän oli perhetuttunsa kanssa tilaisuudessa, jonka järjesti suoramarkkinointiyritys Synergy Worldwide. Yritys oli avaamassa markkinoitaan Suomeen ja osallistumassa messuille. Lari päätti tarttua tilaisuuteen ja ehdotti messuosallistuminen suunnittelua toimeksiannoksi opinnäytetyölleen. Yrityksen edustajat ottivat ehdotuksen mielihyvin vastaan, koska messujen järjestämiseen tarvittiin apua.
Seurasi intensiivinen kolmen kuukauden ajanjakso, jolloin Lari työsti tulevaa messutapahtumaa sekä kirjoitti opinnäytetyötään. Larin mukaan hankalin osuus opinnäytetyötä on aloittaminen: ”Kun saa aiheen ja pääsee vain tekemään, niin homma lähtee omalla painollaan eteenpäin.” Myös opinnäytetyöohjeet saavat kehuja.
Arkipäivät kuluivat töissä, illat sekä viikonloput opinnäytetyön parissa. Vapaa-aikaa jäi todella vähän ja jopa rakkaan brasilialaisen jujutsun harrastaminen ehtyi. Kiire ja stressi täyttivät elämän: ”Isoin apu oli tiukka ja jämerä aikatauluttaminen. Tein lukujärjestyksen, joka määritteli, mitä tein milläkin viikolla.” Larin mukaan organisoinnissa täytyy olla tehokas, mutta myös realistinen. Työmäärä täytyy malttaa jakaa tasaisesti.
Omistautuminen opinnäytetyölle kuitenkin kantoi hedelmää. Messutapahtuma oli menestys ja projektin aikana kertyi arsenaaliin uusia taitoja. Opinnäytetyö valmistui ajallaan ja se mahdollisti Larin jouluksi valmistumisen. Seuraava tavoite Larille on maisterin tutkinto. Lari haluaa antaa muutaman vinkin opinnäytetyön tekijöille: ”Aloita aiheen etsiminen hyvissä ajoin, mahdollisesti jo toisena opiskeluvuonna. Valitse sellainen aihe, joka sinua kiinnostaa!”
Teksti ja kuva: Niko Ikonen
torstai 18. joulukuuta 2014
maanantai 15. joulukuuta 2014
Rembursseja Ihan Simona
Simonan venäjän kielen opettaja vinkkasi opiskelijoille työharjoittelupaikasta KONE Hissit Oy:llä. Simona päätti tarttua tilaisuuteen ja laittaa hakemuksen menemään. Syyskuussa hän aloitti viiden kuukauden työharjoittelujakson KONE Hissit Oy:llä.
Työskenneltyään yrityksessä jonkin aikaa, Simona sai ajatuksen, että ehkä opinnäytetyö olisi hyvä idea tehdä tähän työpaikkaan. Hetken mietittyään Simona keksi remburssit. Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle. Vaikka aihepiiri ei ollut Simonalle tuttu, hän päätti tarttua aiheeseen ja perehtyä siihen lisää.
”Eivät ne remburssit opinnäytetyön jälkeenkään vielä tule korvista ulos. Päinvastoin, nyt saan työstäni enemmän irti. Osaan termistön vaikka unissani ja kohtaan epäselvyyksiä enää harvoin.” Simona painottaa, että opinnäytetyö kannattaa tehdä aiheesta, jolla on käytännön merkitystä.
”Työkavereista ja työpaikan sidosryhmistä oli paljon apua ja tukea opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa”, Simona kertoo. Työpaikalta löytyi paljon kirjallisuutta rembursseista, ja välillä Simona myös soitti eri pankkeihin, joiden asiantuntijat mielellään kertoivat aiheesta lisää.
Jos jotain saisi tehdä toisin, olisi Simona aloittanut opinnäytetyön aikaisemmin ja vienyt sen loppuun nopeammin. Näin aikaa olisi jäänyt paremmin muille opinnoille opiskelujen loppuvaiheessa.
Teksti ja kuva: Linda Vanninen
Työskenneltyään yrityksessä jonkin aikaa, Simona sai ajatuksen, että ehkä opinnäytetyö olisi hyvä idea tehdä tähän työpaikkaan. Hetken mietittyään Simona keksi remburssit. Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle. Vaikka aihepiiri ei ollut Simonalle tuttu, hän päätti tarttua aiheeseen ja perehtyä siihen lisää. ”Eivät ne remburssit opinnäytetyön jälkeenkään vielä tule korvista ulos. Päinvastoin, nyt saan työstäni enemmän irti. Osaan termistön vaikka unissani ja kohtaan epäselvyyksiä enää harvoin.” Simona painottaa, että opinnäytetyö kannattaa tehdä aiheesta, jolla on käytännön merkitystä.
”Työkavereista ja työpaikan sidosryhmistä oli paljon apua ja tukea opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa”, Simona kertoo. Työpaikalta löytyi paljon kirjallisuutta rembursseista, ja välillä Simona myös soitti eri pankkeihin, joiden asiantuntijat mielellään kertoivat aiheesta lisää.
Jos jotain saisi tehdä toisin, olisi Simona aloittanut opinnäytetyön aikaisemmin ja vienyt sen loppuun nopeammin. Näin aikaa olisi jäänyt paremmin muille opinnoille opiskelujen loppuvaiheessa.
Teksti ja kuva: Linda Vanninen
torstai 19. joulukuuta 2013
Oikean aihevalinnan kautta menestykseen!
Anne työskentelee Nyt-liitteen tuotekehityspäällikkönä Helsingin Sanomilla ja on erityisen tyytyväinen opinnäytetyönsä aihevalintaan. Annen suuntautumisena oli mainonta ja yritysviestintä.
Anne oli mukana yrittäjänä Kavereita.net -verkkosivuston ylläpitäjänä ja oli jo lukioaikana mukana suunnittelemassa ja kehittämässä sivustoa. Heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Anne alkoi miettiä opinnäytetyötä. Mielessä oli jo kuva itseä kiinnostavasta aiheesta: verkkosivuston ulkoasun suunnittelu Kavereita.net -sivustolle. Oma yritys voisi siis toimia toimeksiantajana.
Prosessin aikana Anne kohtasi haasteita lähteiden etsimisessä. Annen aloittaessa opinnäytetyötään vuonna 2007 oli tehty todella vähän sosiaalisten verkkopalveluiden suunnittelusta mitään kirjallisia lähteitä. Anne piti kuitenkin pintansa ja vahva kiinnostus aiheeseen vei mukanaan. Aiheeseen kannatti panostaa, koska hän tiesi, että sen merkitys tulisi vain kasvamaan tulevaisuudessa. JES opinnäytetyöstä saisi kuin saisikin tosi hyvän!
Opinnäytetyöprosessi sujui Annelta itsenäisesti, hän tapasi ohjaajia vain muutaman kerran. Tieto siitä, mihin mennessä pitää olla valmista, auttoi aikatauluttamaan omaa työskentelyä. Työpaikalla palkittiin aikataulussa pysymisestä: määräaikainen työsuhde muutettaisiin kokoaikaiseksi sitten, kun opinnäytetyö valmistuisi.
Suunnittelu ja aiheen rajaaminen olivat haastavia, itse työn kirjoittami-nen meni sukkelasti kahdessa kuukaudessa. Prosessin työstäminen ei haitannut Annen muuta elämää. Anne muistuttaakin, että erityisen tärkeää opinnäytetyön tekemisessä on olla kiinnostunut ja innostunut aiheesta!
Annen vinkit
Anne oli mukana yrittäjänä Kavereita.net -verkkosivuston ylläpitäjänä ja oli jo lukioaikana mukana suunnittelemassa ja kehittämässä sivustoa. Heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Anne alkoi miettiä opinnäytetyötä. Mielessä oli jo kuva itseä kiinnostavasta aiheesta: verkkosivuston ulkoasun suunnittelu Kavereita.net -sivustolle. Oma yritys voisi siis toimia toimeksiantajana.
![]() |
| Oikean aihevalinnan kautta menestykseen |
Prosessin aikana Anne kohtasi haasteita lähteiden etsimisessä. Annen aloittaessa opinnäytetyötään vuonna 2007 oli tehty todella vähän sosiaalisten verkkopalveluiden suunnittelusta mitään kirjallisia lähteitä. Anne piti kuitenkin pintansa ja vahva kiinnostus aiheeseen vei mukanaan. Aiheeseen kannatti panostaa, koska hän tiesi, että sen merkitys tulisi vain kasvamaan tulevaisuudessa. JES opinnäytetyöstä saisi kuin saisikin tosi hyvän!
Opinnäytetyöprosessi sujui Annelta itsenäisesti, hän tapasi ohjaajia vain muutaman kerran. Tieto siitä, mihin mennessä pitää olla valmista, auttoi aikatauluttamaan omaa työskentelyä. Työpaikalla palkittiin aikataulussa pysymisestä: määräaikainen työsuhde muutettaisiin kokoaikaiseksi sitten, kun opinnäytetyö valmistuisi.
Suunnittelu ja aiheen rajaaminen olivat haastavia, itse työn kirjoittami-nen meni sukkelasti kahdessa kuukaudessa. Prosessin työstäminen ei haitannut Annen muuta elämää. Anne muistuttaakin, että erityisen tärkeää opinnäytetyön tekemisessä on olla kiinnostunut ja innostunut aiheesta!
- Rupea vain kirjoittamaan, ”erittäin huono” versiokin kelpaa aluksi, sen jälkeen vasta hienosäädä, muuten jumitut.
- Älä vaadi itseltäsi liikoja.
- Pureskele aihetta ja aloita opinnäytetyö ajoissa.
- Etsi itse oma-aloitteisesti kiinnostavia aiheita yrityksistä.
- Valitse aihe, joka oikeasti kiinnostaa!
Teksti ja kuva: Maiju Kurppa
Ylen kiinnostava aihe
Tanja keksi opinnäytetyönsä aiheen opintojensa loppuvaiheessa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, kuinka sanomalehtien pääkirjoituksissa käsiteltiin Ylen toimitusjohtajan valintaa vuonna 2004. ”Tämä valinta oli kovasti pinnalla silloin, oikein herkullinen aihe. Ajattelin, että kiva oikein aitiopaikalta sitä seurata."
Lehdistö käsitteli Ylen toimitusjohtajan valintaa niin perusteellisesti, että aineistoa opinnäytetyön tekemiseen oli yli äyräiden. Oli pakko rajata. ”Aiheen rajaushan on se hankalin, kun matskua oli niin paljon. Kyllä mä mietin, et en mä kaikkea voi käsitellä. Mutta silloin kun innostuu, voi mopo vähän karata”, nauraa Tanja.
Tanja myöntää, ettei opinnäytetyön tekeminen työn ohessa mitään herkkua ole: ”Jäin aina töitten jälkeen tekemään sitä illalla. Oli helpompi keskittyä, kun ei ollut tv:tä eikä muita houkutuksia.” Selkeänä tavoitteena oli saada opinnäytetyö tehtyä ja koulu päätökseen. Tanja ei halunnut kuulua niihin, joiden opinnäytetyöt jäävät roikkumaan tai pahimmassa tapauksessa jäävät kokonaan tekemättä.
Valmistuminen siis motivoi, mutta toisaalta: ”En voi liiaksi korostaa kiinnostavan aiheen merkitystä.” Onhan opinnäytetyötä paljon helpompaa tehdä, kun aiheesta on innostunut eikä tarvitse väkisin yrittää!
Teksti ja kuva: Riikka Sainio
Lehdistö käsitteli Ylen toimitusjohtajan valintaa niin perusteellisesti, että aineistoa opinnäytetyön tekemiseen oli yli äyräiden. Oli pakko rajata. ”Aiheen rajaushan on se hankalin, kun matskua oli niin paljon. Kyllä mä mietin, et en mä kaikkea voi käsitellä. Mutta silloin kun innostuu, voi mopo vähän karata”, nauraa Tanja.
![]() |
| Ylen kiinnostava aihe |
Tanja myöntää, ettei opinnäytetyön tekeminen työn ohessa mitään herkkua ole: ”Jäin aina töitten jälkeen tekemään sitä illalla. Oli helpompi keskittyä, kun ei ollut tv:tä eikä muita houkutuksia.” Selkeänä tavoitteena oli saada opinnäytetyö tehtyä ja koulu päätökseen. Tanja ei halunnut kuulua niihin, joiden opinnäytetyöt jäävät roikkumaan tai pahimmassa tapauksessa jäävät kokonaan tekemättä.
Valmistuminen siis motivoi, mutta toisaalta: ”En voi liiaksi korostaa kiinnostavan aiheen merkitystä.” Onhan opinnäytetyötä paljon helpompaa tehdä, kun aiheesta on innostunut eikä tarvitse väkisin yrittää!
Teksti ja kuva: Riikka Sainio
Mennääs seminaariin haisteleen, mikä tää juttu on
- Opinnäytetyö. Öhm, köh. Pitääks tässä sellanenkin vielä kyhätä, kaikkien näiden tuhansien raporttien jälkeen? Eikäää!
- Enhän mä edes tiedä, miten alottaa. Miten mä tästä selviin? Apuuuva!
Tuttuja ajatuksia, eikös? Eipäs nyt vaivuta epätoivoon. Iida tietää, mitkä rohdot tepsivät tähän tautiin. Ei se kone enää kauan köhise.
Alku ei sujunut Sofialtakaan kuin Strömsössä. Idea opinnäytetyölle napsahti kohdalle puolivahingossa läppää kavereiden kanssa heittäessä, mutta muuten ei ollut mitään hajua, miten tämmöset jutut tehdään. Viikko vierähti eikä raporttiin ollut ilmestynyt lausettakaan.
Ei muuta kuin nokka kohti seminaaria.
”Ne ekat seminaarit ei todellakaan oo semmosii ahistavii ja painostavii, et nyt teidän pitää tietää, millon se on valmis ja millon te valmistutte. Ne on enemmänkin sellasii, et voi mennä haisteleen, mikä tää juttu on.”
Sofia jatkaa vielä:” Seminaareissa perusasiat selkiintyy. Siellä pääsee jyvälle siitä, mitä eroa on tutkimustyyppisellä opinnäytetyöllä ja produktilla, mitä niissä vaaditaan ja millainen on niiden rakenne.”
Siitä se lähtee ja kohta on kaasupolkimessa pitelemistä. Ja hei, siellähän tapaa myös muita samassa jamassa olevia. Siis runsaasti vertaistukea luvassa.
- No mutku tää on niin rankkaa. Ei jaksais.
Sofiakin koki oman opinnäytetyönsä aika rasittavana, mutta korostaa, että opparin tekeminen on just niin työlästä, kuinka työlääksi sen itse tekee. Niin ja sitä oppariahan ei kannata aivan opintojen loppumetreille jättää. Ajoissa hommiin, hop! Seminaarissa törmäillään ☺
Teksti ja kuva: Anne-Mari Alajoki
- Enhän mä edes tiedä, miten alottaa. Miten mä tästä selviin? Apuuuva!
Tuttuja ajatuksia, eikös? Eipäs nyt vaivuta epätoivoon. Iida tietää, mitkä rohdot tepsivät tähän tautiin. Ei se kone enää kauan köhise.
![]() |
| Kaveruksilla yhteinen tavoite |
Alku ei sujunut Sofialtakaan kuin Strömsössä. Idea opinnäytetyölle napsahti kohdalle puolivahingossa läppää kavereiden kanssa heittäessä, mutta muuten ei ollut mitään hajua, miten tämmöset jutut tehdään. Viikko vierähti eikä raporttiin ollut ilmestynyt lausettakaan.
Ei muuta kuin nokka kohti seminaaria.
”Ne ekat seminaarit ei todellakaan oo semmosii ahistavii ja painostavii, et nyt teidän pitää tietää, millon se on valmis ja millon te valmistutte. Ne on enemmänkin sellasii, et voi mennä haisteleen, mikä tää juttu on.”
Sofia jatkaa vielä:” Seminaareissa perusasiat selkiintyy. Siellä pääsee jyvälle siitä, mitä eroa on tutkimustyyppisellä opinnäytetyöllä ja produktilla, mitä niissä vaaditaan ja millainen on niiden rakenne.”
Siitä se lähtee ja kohta on kaasupolkimessa pitelemistä. Ja hei, siellähän tapaa myös muita samassa jamassa olevia. Siis runsaasti vertaistukea luvassa.
- No mutku tää on niin rankkaa. Ei jaksais.
Sofiakin koki oman opinnäytetyönsä aika rasittavana, mutta korostaa, että opparin tekeminen on just niin työlästä, kuinka työlääksi sen itse tekee. Niin ja sitä oppariahan ei kannata aivan opintojen loppumetreille jättää. Ajoissa hommiin, hop! Seminaarissa törmäillään ☺
Teksti ja kuva: Anne-Mari Alajoki
perjantai 29. marraskuuta 2013
Näin teet onnistuneen opinnäytetyön
Paula Peltolin kirjoittaa OPERARIA-blogissa miten tehdä onnistunut opinnäytetyö. Paulan mukaan opinnäytetyö ei ole niin suuri urakka kuin saattaisi kuvitella. Alkuun pääseminen on työlästä mutta toimeksiannolla ja hyvällä työllä voi tulla rekrytoiduksi toimeksiantajayritykseen. Lue Paulan vinkit onnistuneesta opinnäytetyöstä. Jutussa mainittu Pieta Peltovuori on HAAGA-HELIAsta valmistuva tradenomi. Hänen opinnäytetyönsä Uraohjauksen sisältö ja toteutus Operaria Oy Konkaripalveluissa on Theseuksessa.
tiistai 29. lokakuuta 2013
Tää oli vaan pidempi raportti
Enna teki mainonnan ja yritysviestinnän opinnäytetyönsä SOK:n Yhteishyvä-lehdelle, jossa nykyäänkin työskentelee. Opinnäyte käsitteli tutkimusta lehden kannen kehittämiseksi. Enna oli kiinnostunut aiheesta ja koki, että siitä saisi hyvän kokonaisuuden opinnäytetyöhön: Miksi kansi on tärkeä lehdelle, mitkä ovat yleiset trendit ja mistä lukijat ovat pitäneet? Opinnäytetyö osui hyvään aikaan, sillä lehden konseptia oltiin kehittämässä ja opinnäytetyöstä sai hyvän tuen kehitystyölle.
Enna aloitti opinnäytetyön kirjoittamisen neljäntenä opiskeluvuonna. Työ eteni haipakkaa, sillä aiheen lukkoon lyömisestä opinnäytetyön valmistumiseen kesti vain noin neljä kuukautta. Aikataulu oli aika haasteellinen, ja kiirehän siinä tulikin. ”Kirjoittaa kun ei voi nopeammin kuin pystyy. Tosin aikatauluttamalla tarkemmin ja aloittamalla raa’an kirjoittamisen heti alkuun, olisi muulle elämälle ja kivoille asioille ollut loppuvaiheessakin tilaa”, Enna toteaa.
Koulun opinnäytetyöohjaajan kanssa Enna tapasi vain pari-kolme kertaa kasvokkain, mutta sähköpostiin sai aina vastauksen tarvittaessa. Enna kehuikin olevansa erittäin tyytyväinen opinnäytetyönohjaansa. Myös toimeksiantajan kanssa yhteistyö oli joustavaa, ja Enna sai kaiken tarvitsemansa tiedon sekä ajoittain helpotusta työaikaan.
Opinnäytetyötään kannattaa Ennan mielestä luetuttaa eri ihmisillä mahdollisimman paljon. Kun joku muu lukee opinnäytetyötäsi ja antaa palautetta - ja mielellään usein - se auttaa pysymään työssä oikeassa linjassa.
Myös vertaistuki on tärkeää. Ennan solukaveri oli samassa tilanteessa ja sai opinnäytetyönsä valmiiksi noin kuukautta ennen Ennaa. ”Se tsemppasi, ajattelin, että kyllä mäkin kohta. Opinnäytetyön tekeminen ei loppujen lopuksi niin vaikeaa ollutkaan, sen kuin alkaa kirjoittaa ja pala palalta se rakentuu. Kaikki raportithan on jo kirjoitettu, opinnäytetyö oli vaan pidempi raportti. Siinä on vain useita, sinällään yksinkertaisia osasia, ja pitää vaan oivaltaa miten yhdistää ne toimivaksi kokonaisuudeksi”, toteaa Enna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



